LYHYT VIERAILU VAIN
Jos kuvittelemme maapallon metrin läpimittaiseksi palloksi, on avaruuden hyinen (-273° C) raja vajaan sentin korkeudella. Troposfääri, 'Elämän vyöhyke', jossa elämä ylipäätään on mahdollista, on puolen millin ohuinen. Kaikki sääilmiöt tapahtuvat tässä ohuen ohuessa kerroksessa. Toiset luulevat, että ihmisen toiminta muuttaa tämän kerroksen toimintaa. 😂 Todellisuudessa Auringon säteily on ainoa, joka säätelee Troposfäärin toimintaa.
Vain pari milliä alapuolellamme maankuori muuttuu tulikuumaksi, sulaksi kiviaineeksi. Raamatullisesti voisi sanoa, että helvetti on aika luotaan työntävä paikka, mutta ei tuo taivaskaan kovin houkutteleva ole.
Se mitä täällä teemme tai jätämme tekemättä on täysin yhdentekevää. Kun tarkastellaan tämän lajin räjähdysmäistä kehitystä (kuin potenssiin korotus) etenkin viimeisen sadan vuoden aikana, ei voi tulla kuin yhteen päätemään: Ihminen on ensimmäinen eläin, joka tulee aiheuttamaan oman sukupuuttonsa seuraanan parin sadan vuoden aikana. Viimeisetkin todisteet ihmisen lyhyestä vierailusta täällä katoavat muutaman miljoonan vuoden kuluessa. Muutaman kymmenen miljoonan vuoden kuluttua, kun tämä jääkausijakso loppuu ja alkaa taas tasalämpöinen jäätön kausi (kuten viimeksi liitu- ja jurakausi), maailman monimuotoisuus räjähtää jälleen ja evoluutio tuottaa taas suuria eläimiä ja valtavia petoja.
Älykkään ihmisen vierailusta ei silloin näy jälkeään. Ehkäpä evoluutio kehittää taas jonkun viisaan lajin.
Kommentit
Lähetä kommentti