MARSIN TUTKIMUS
Marsissa toimii tällä hetkellä ainakin kaksi aktiivista mönkijää:
Curiosity, joka laskeutui Marsiin vuonna 2012 ja tutkii edelleen Gale-kraatteria.
Perseverance, joka laskeutui vuonna 2021 Jezero-kraatteriin etsimään merkkejä muinaisesta elämästä ja keräämään kivinäytteitä tulevaa Maahan palautusta varten.
Lisäksi Marsissa on useita edelleen toimivia kiertolaisia eli orbitereita, kuten:
Mars Reconnaissance Orbiter
Mars Odyssey
MAVEN
ExoMars Trace Gas Orbiter
Mars-helikopteri Ingenuity teki historiaa ensimmäisenä toisella planeetalla lentäneenä ilma-aluksena. Se ei kuitenkaan enää lennä, koska sen roottorit vaurioituivat vuonna 2024, vaikka yhteys siihen saatiin myöhemmin hetkeksi takaisin.
Varmaa todistetta elämästä ei ole löytynyt — ei nykyisestä eikä muinaisesta, mutta erittäin kiinnostavia merkkejä on löytynyt.
Marsista on löydetty muinaisten järvien ja jokien jälkiä
savea ja mineraaleja, jotka muodostuvat vedessä
orgaanisia molekyylejä eli hiilipohjaisia yhdisteitä
kemiallisia olosuhteita, jotka olisivat voineet sopia mikrobeille miljardeja vuosia sitten.
Erityisen kiinnostava havainto tuli vuonna 2026, kun Curiosity löysi Marsista tähän asti monipuolisimman joukon orgaanisia molekyylejä. Mukana oli yhdisteitä, joita ei ollut aiemmin koskaan havaittu Marsissa. Osa niistä muistuttaa kemiallisia rakennuspalikoita, joita elämä Maassa käyttää. Tutkijat kuitenkin korostavat, että nämä molekyylit voivat syntyä myös täysin ilman elämää geologisten prosessien kautta.
Tällä hetkellä tutkijoiden yleinen näkemys on, että Mars oli joskus paljon lämpimämpi ja kosteampi kuin nykyään. Se saattoi olla mikrobielämälle elinkelpoinen noin 3–4 miljardia vuotta sitten. Lopullinen varmistus vaatisi kivinäytteiden tuomisen Maahan laboratorioihin tutkittaviksi.
Kommentit
Lähetä kommentti